Ajattelin koota tähän hieman omia mietteitäni, kun C:n pelit ovat tältä keväältä jo onnellisesti ohitse ja D:ssä jäljellä mielenkiintoiset välierät sekä finaaliturnaukset...
Elokuussa kun minulta kysyttiin tai minulle ehdotettiin D-tyttöjen aluemestaruussarjaan lähtöä eli isoa kenttää ja kuutta pelaajaa -nauroin ja totesin: "Ei todellakaan. Meidän tytöthän ovat vasta nuorempaa ikäluokkaa ja osa E-ikäisiä!" Muutaman päivän pohdin asiaa ja ajatukseni muuttuivat. Olisihan se mahtavaa, jos opittaisiin edes vähän pelaamaan kuudella. Kyllä me keväällä jo alakauttasyöttö saadaan verkon yli ja mahdollisesti jopa kolmen kosketuksen hyökkäyksiä ajoittain. Tytöt innostuivat ja olivat heti valmiita ottamaan suuren haasteen vastaan, joten eipä siinä tosiaankaan auttanut muu kuin itsekin valmentajana siihen valmistautua. Joitakin vanhempia varmaankin epäilytti, voiko tuosta tulla mitään, mutta nyt uskon, että kaikki ovat samaa mieltä. Meidän tytöt kuuluvat D-tyttöjen aluemestaruussarjaan!
Sitten joulukuun alussa Littoisten Mari-valmentaja heitti minulle, että lähtekääs kevääksi C-tyttöjen supersarjaan. Mun vastaus: " No ei todella lähdetä. Nehän on meidän tyttöjen kolme ja neljä vuotta vanhempia!" No, taas pohdin ja sanoin sen tytöille ääneen... Tytöt ja minä innostuimme ja eipä muuta kuin yks sunnuntai-ilta huomaan ilmoittavani meidät C-TYTTÖIHIN! Neljä vuotta vanhempia vastaan pelaamaan... Eipä ollut sekään mielestäni huono ratkaisu! :) Tämän olenkin jo tytöille sanonut, mutta sanonpahan taas KIITOS SIITÄ, ETTÄ OLETTE YHTÄ HULLUJA KUIN MINÄ! Ei kaikkien tyttöjen rohkeus olisi riittänyt lähteä haastamaan 15-vuotiaita tyttöjä 10-11 vuotiaana... :)
Jokainen tyttö yksilönä on mennyt huimasti keväällä eteenpäin, kuten olemme menneet myös joukkueena. :) Minä en vielä D-nuorempana osannut iskulyöntiä tai harjoitellut yläkauttasyöttöä saati pelannut isolla kentällä...
Pikku-Emmi: Kehittymistä ja kypsymistä on tullut huimasti! Mitä kovempi paikka, sitä varmemmin nykyään Pikku-Emmin pää kestää... Syöttö kehittynyt viime aikoja jäätäväksi.
Eerika: Jokaisissa harjoituksissa hyvää kehittymistä ja vuoden päästä täysin samalla tasolla kuin muut, kun treenaus vain jatkuu. Aina kun kentällä on syöttö kulkee ja takakenttäliikkuminen säilyy!
Erika: Vastaanotto ja puolustaminen on mahtavan varmaa ja vastuunkantoa on tullut koko ajan lisää. Sekä yp:n että passarin hommat säilyy.
Inka K: Tällä hetkellä nilkkavamma pitää vielä muutaman päivän sivussa, mutta kehittymistä on tapahtunut ehkä eniten koko joukkueesta! Syöttö kulkee koko ajan paremmin ja hyökkääminen lyönnillä mukavan varmaa ja rohkeaa...
Mimmi: Luotettava ja tasavarma passari! Torjuntojakin tulee koko ajan enemmän ja enemmän. Passarina ja miksi ei muuallakin paikkalla mahdollisuudet ihan mihin vain...
Inka T: Mahtavaa, että pikku hiljaa pääsemme käyttämään Inkan ominaisuuksia hyödyksi. Lyönti ja erityisesti lyöntirohkeus mennyt huimasti viime aikoina eteenpäin. Torjuntoja alkaa tulla tasaisesti jo lähes joka erässä...
Emmi J: Iskulyöntiajoitus on löytynyt just! Mahtava pelisilmä ja tekniikka. Emmi on kypsynyt myös paljon ja ennen kaikkea suorittaminen on tullut koko ajan varmemmaksi. Huolellisuus ja samalla rohkeuden tasapaino on nyt löytynyt kohdalleen!
Tari: Joka osa-alueella selvää parantamista: syöttö, vastaanotto, puolustaminen sekä sormilyönti. Passarin ominaisuudet on loistavat! Joukkueen yksi ehdottomia tsemppareita ja kannustajia. Voin luottaa, kun Tarin laitan kentälle, että loppuun saakka yritetään...
Jenna: Iskulyönti alkaa olla jo hallussa kokonaisuudessaan. Loistava pelisilmä olemassa yhdistettynä rohkeaan lyöntihyökkäykseen. Syöttö on ollut aikaisemminkin ja on edelleen todella paha!
Tässä pieniä ajatuksia jokaisesta. Meidän pelit jatkuvat kahden viikon päästä välierissä Lempäälässä. Vastassa tuolloin Lempäälän Kisa, Littoisten Työväen Urheilijat ja Salon Viesti99.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti